interlaken

Tuntuu että Sveitsiin on nyt ihan toden teolla tullut kesä ja ei voi kyllä valittaa! Sunnuntaina otettiin juna Interlakeniin ja vaellettiin aivan kaupungin vieressä kohoavan Harder Kulmin huipulle. Kyseessä oli noin pari tuntia kestävä kävely, johon sopivaa haastavuutta toi hullun kuumalta tuntuva aurinkoinen keli ja suhteellisen jyrkkä nousu. Alun perin oltiin ajateltu jatkaa huipulta matkaa vielä hiukan pidemmälle, mutta tällä kertaa urheilusuunnitelmat vaihtuivatkin aurinkotuoleihin ja after-hike juomiin. Tykkään haastavasta urheilusta ja itsensä ylittämisestä, mutta välillä on kyllä tosi mukava ottaa iisisti, ja nauttia hyvistä maisemista ja seurasta tekemättä sen kummempaa. Iltapäivän kääntyessä kohti iltaa palattiin vuorelta alas junalla ja käveltiin vielä Interlakenin läpi. En ollut osannut yhtään odottaa niin turistista ja rikasta meininkiä. Vähän tuli Zermattin alppikylä mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Saatettiin hiukan erottua muusta ihmisjoukosta likaisten vaelluskenkien ja take-away mäkkisafkojen kanssa.

italia

Sveitsistä alkanut reissu jatkui Italiaan yöbussilla. Majailtiin kolme yötä Amandan luona Veronassa ja tehtiin sieltä käsin päiväreissut Venetsiaan (ja Buranolle) ja Garda-järven rannalle vappupiknikille. Tää oli miun toinen Italian reissu Sveitsissä olon aikana ja jälleen ihmettelin ja fiilasin maiden erilaisuutta. Italia on monella tapaa hiukan eläväisempi, kaoottisempi ja yllätyksellisempi, mihin välillä menee hermo. Toisaalta mielettömän hyvistä raaka-aineista valmistettu edullinen ruoka ja juoma, vanha ja värikäs arkkitehtuuri ja semmoinen yleinen italialaisuus saavat aina hymyn huulille. 

Nyt voin sanoa lähestulkoon palautuneeni tästä reilu viikon kestäneestä paikasta toiseen reissaamisesta ja onkin aika keskittyä isolta osin saamaan kouluhommia edistettyä. Vaikka miulla on kursseja täällä vain muutama, tuottaa ne aika paljon työtä. Kyseessä on nimittäin maisteritason taloustieteeseen nojaavaa meininkiä, joka välillä vaatii hiukan ekstrakeskittymistä tällaiselta lähestulkoon-markkinointikandilta. 

Vaikka tää vaihto on kokonaisuudessaan ollut täynnä mahtavia kokemuksia, uusia ihania ihmisiä ja suhteellisen helppoa uuteen maahan sopeutumista, kaipuu kotiin kasvaa koko ajan. Koitan nyt nauttia tästä viimeisestä reilusta kuukaudesta suunnittelematta ihan liikaa, mitä kaikkea kivaa ja hauskaa Suomen kesässä odottaa.

pilatus

Taas reissataan! Yksi viikko tuli vietettyä yliopistolla luennoilla ja esseitä valmistellen, mutta nyt tuli taas suomi-vieraita käymään. Nähtiin Zürichissä, jonne Annu lensi Suomesta ja Amanda tuli bussilla Italiasta. Zürichissä vietetyn hostelliyön jälkeen junailtiin Fribourgiin, ja tutustuttiin sieltä käsin sen vanhaan kaupunkiin ja Montreauxiin. 

Tänään lähdettiin Luzernin lähellä kohoavalle Pilatus-vuorelle vähän haikkaamaan. Kriteereinä paikkaa valitessa oli sijainti Fribourgin ja Zurichin välillä, sekä sopiva reitti tennareilla tehtäväksi. Alun perin tarkoitus oli kävellä ylös gondolin väliasemalle ja ottaa sieltä kyyti takaisin alas. Onni niin sanotusti potkaisi ja ihana jenkki-papparainen antoi meille jonossa reilu 70 CF-arvoiset hissiliput ilmaiseksi. Päästiin siis ylämäkikävelyn jälkeen palkitsemaan itsemme hissinousulla huipulle. Paikka oli täynnä turisteja, mutta vuoren muodot hullun jylhät.

Nyt ollaan semiväsyneinä Zurichin juna-aseman Burger Kingissä odottamassa bussia Italiaan. All in all, matkustaminen on välillä aika rankkaa mutta ehdottomasti parasta lääkettä Suomi-ikävää vastaan.

päiväretkeilyä

Viime sunnuntaina käytiin porukalla Luzernin alueella vähän tsekkaamassa paikkoja ja vaeltamassa. Otin pitkästä aikaa kameran mukaan reissuun, niin tässä nyt tällainen kuvapainotteinen postaus hullun upeesta paikasta. Reissu meni jotakuinkin näin:

Fribourg-Luzern: juna

Luzern-Weggis: lautta

Weggis-Vitznau: vaellusreitti

Vitznau-Luzern: bussi ja juna (myöhästyttiin vikalta lautalta 10 min, olisi kannattanut siis tsekata aikataulut etukäteen)

Luzern-Fribourg: juna

Lauantaina olin ollut vielä skinnaamassa vuorella, ja sunnuntaina sitten vaellettiin t-paidat päällä. Sveitsi on kyllä siitä huikea maa, että julkisilla pääsee matkustamaan pieniinkin paikkoihin ja vuorten ansioista eri kausien urheilulajien harrastaminen onnistuu vaikka peräkkäisinä päivinä.

  

photo by Tess

schwarzsee

Nyt on pari viikkoa kulunut Suomi-vieraiden kanssa pitkälti reissun päällä ilman konetta, joten bloginkin päivittely on vähän jäänyt. Nyt kuitenkin lisää juttua parin viikon takaa. Hassua palata näihin lumisiin kuviin, kun tässä viikon sisään on tullut nautittua moneen otteeseen varsin kesäisistä keleistä. Tästäkin kirjoittelen ehkä lisää myöhemmin.

Mutta tosiaan, maaliskuun lopulla yhden belgialaisen vaihtokamun frendit tuli tänne kylään. Niiden kanssa käytiin vähän juhlimassa ja kokattiin fondueta, mutta myös tehtiin pieni muutaman tunnin vaellus Schwarzseen alueella. Sinne pääsi kätevästi Fribourgista yhdellä bussilla noin 40 minuutissa, ja kävely järveä ympäröivällä vuorella (Sveitsin mittakaavassa ehkä kukkulalla) oli mukavan vaihtelevaa. Vaihtelevuutta tarjosi tosin myös eksyminen polulta ja puolen tunnin tarpominen umpihangessa joen ylitystä etsien. Hengissä selvittiin kuitenkin pois!

lisää laskuja

Oon iloinen, että lähdin tänne vaihtoon kevätlukukaudeksi. Vaikka lukukausi alkoikin vasta helmikuussa, oon ehtinyt tosi hyvin nauttia laskettelumahiksista ja toisaalta myös pikkuhiljaa etenevästä keväästä. Isoissa korkeuseroissa on se hyvä puoli, että ylhäällä on vielä monta metriä lunta, kun taas kaupungeissa voi pikkuhiljaa vähentää vaatekerroksia ja unelmoida terassikeleistä.

Kaksi viikkoa sitten paikallinen vaihto-organisaatio järjesti viikonlopun Molésonin pieneen laskettelukeskukseen. Yövyttiin alppimajassa vuoren rinteellä, kokkailtiin, hengattiin ja laskettiin. Pääsin myös pitkästä aikaan opettamaan, kun kolme belgialaista tyttöä halusi koittaa laskettelua. Näistä kaksi ei ollut ikinä suksinut millään tapaa, joten opetuksessa riitti sopivasti haastetta! Fiilis viikonlopun aikana oli tosi kiva ja rento, laskettelu taas ei ollut mitään mieltämullistavaa. Vettä satoi mukavasti molempina päivinä ja alas laskevassa rinteessä maa pilkotteli esiin vähän turhan paljon.

Viime viikonloppuna oltiin myös lumella, tällä kertaa yliopiston urheilupuolen kautta Saas Feessä. En oo ehkä tarpeeksi vielä kehunut Fribourgin yliopiston urheilutarjontaa. Käyn kaksi kertaa viikossa tanssissa (moderni jazz ja hip hop) ja satunnaisesti jumpissa täysin ilmaiseksi. Lisäksi on sitten nämä superedulliset laskettelureissut ja kaikki muut mahdolliset lajit kiipeilystä kajakointiin.

Saas Fee sijaitsee jäätiköllä ja lumiolosuhteet olivatkin täysin vastakohtaiset Molésoniin verrattuna. En oo moneen vuoteen päässyt laskemaan niin täydellistä puuteria, joten hoidetut rinteet jäikin tällä reissulla aika lailla koluamatta. Ainoa miinus oli paikoitellen heikko näkyvyys, jonka ansiosta mie myös vahingossa droppasin naamalleni ja hajotin lasit. Onneksi oli toiset linssit mukana.

Saas Feessä oli ihan lomameininki. Yövyttiin mukavissa huoneistoissa, syötiin neljän ruokalajin illallinen hotellilla (kuului hintaan) ja käytiin after ski -bailuissa. Kovasti jäi fiilis, että tätä voisi jatkaa. No, yksi aussifrendi oli onneksi ehtinyt jo varata ensi viikonlopulle reissun Verbieriin, joten sinne pitää sitten itekkin lähteä sunnuntaina!

la gruyère

Löysin kamerasta tänään kielikurssilla otettuja kuvia ja tuntuu että niiden ottohetkestä on ihan ikuisuus. Toisaalta taas tämä reilu kuukausi on mennyt niin älyttömän nopeasti, etten ikinä ois uskonut!

Kielikurssi oli ehdottomasti paras mahdollinen startti tälle vaihtoajalle. Varmuus puhua ranskaa ja selviytyä jokapäiväisistä tilanteista kasvoi, ja tiiviin ohjelman ansiosta meille kehittyi tosi ihana kaveriporukka. Kahden viikon kurssin loppupuolella vierailtiin päivän ajan Gruyèressä. Kyseisestä juustostaan tunnetusta pikkukaupungista löytyi kaunis pieni linna ja kauniit maisemat. Gruyèren lisäksi kävimme Caillerin suklaatehtaasta. Ilmainen suklaa ei ole koskaan huono juttu, ja tehtaan turistikierros oli ihan hauskasti rakennettu.